Noin vajaa vuosi sitten joku ei niin ystävällinen ihminen(?) tartutti blogini ja koko tietokoneeni viruksella. En edes itse pystynyt lukemaan posteja jotka olin kirjoittanut ja innostus kirjoittaa hiipui täysin. Nyt kun olen vähän yli puoli vuotta vain lukenut erilaisia blogeja, mielellään käsityö täytteisiä ja tietysti suomalaisten expattien kirjoittamia blogeja niin pikku hiljaa on kirjoittamisen halu taas herännyt. Ehkä joku vielä haluaa lukeakin kirjoitelmiani.
Syksy on kyllä pitemmällä kuin tuossa kuvassa.
Ulkona on pimeää vaikka kello ei vielä ole viittä iltapäivällä usch, onneksi kohta on talvipäivän seisaus ja siitä vain muutama viikko alkaa valo tulla takaisin. Ja kun vielä on kylmä, -5 C ja liukasta, niin ei paljon haluta lenkille. Onneksi on ihana naapuri, jolla on Leo-koira ja tulevat hakemaan lenkille kuutena päivänä viikossa. Olin juuri eilen diabeteslääkärilläni ja hänen mielestään minun pitäisi kävellä useampi lenkki päivässä eli töihin ja kotiinkin pitäisi kävellä (n.2,5 km yhteen suuntaan), mutta kun on niin helppo ottaa bussi, silloin kun olen töissä 10 min. Enkä voi edes sanoa että vanhemmiten olen laiskistunut. Valitettavasti minua ei ole koskaan purrut liikunta-kärpänen.
Mutta yksi kärpänen puri jo neljä vuotiaana tai olikohan kaksi, mummulassa molemmat. Kissäkärpänen ja käsityökärpänen. Käsityökärpäseen on tätönen syypää kun opetti minua virkkaamaan. Kissakärpänen varmaan hyppäsi mummulan kissasta. Tällä hetkellä minulla on äiti ja tytär Mizukizu ja Gullis (Söpö). Mizukizu oli ensin ihan tavallinen Misukisu mutta kun nämä paikalliset kysyivät liian monta kertaa että onko se suomalainen nimi, niin minä kyllästyin ja sanoin ettei kun on japanilainen ja niin siitä tuli Mizukizu.
 |
| Mizukizu, 12 v. |
 |
| Gullis, 11 v. |
Käsitöistä ensi kerralla, osallistun juuri nyt villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta tempaukseen eli kudon harmaita villasukkia valkoisilla ja sinisillä raidoilla.
Pitäkää hyvä huoli ittestänne ja älkää liukastuko
Jaana
No comments:
Post a Comment